Tarinat viikingeistä kiinnostavat edelleen – Helsinki Sail Racing

Tarinat viikingeistä kiinnostavat edelleen

Helsinki Sail Racing Sail Racing Tarinat viikingeistä kiinnostavat edelleen

Sail Racing

Tarinat viikingeistä kiinnostavat edelleen

Lähettänyt Robin

Viikingit jaksavat kiehtoa ihmisten mieliä vuosikymmenistä ja -sadoista toiseen ja tuosta esihistoriallisesta ajasta kerrotaan loputtomasti tarinoita. Viikinkeihin liitetään helposti ajatus vapaudesta, miehekkyydestä, voimasta, seikkailusta, kiiltävistä kypäristä, miekoista, menestyksestä ja kunniasta. Niistä on myös tullut osa pohjoismaista kansallista ideologiaa. Viikingit tunnetaan hurjina ja julminakin sotureina, jotka kynsivät meriä viikinkiveneillään, kävivät kauppaa ja ryöstivät kyliä. Viikinkien ajalla tarkoitetaan noin vuosien 800-1050 välistä ajanjaksoa. Viikinkien kauppareitit ulottuivat Välimereltä Jäämerelle ja toisinaan jopa Amerikkaan, Aasiaan ja Afrikkaan asti. Viikingit olivat nimenomaan merenkulkijakansaa ja ilman veneitä heidän matkansa eivät olisi olleet mahdollisia. Viikinkien aikaan purjeet eivät olleet Pohjolassa kovin yleisiä, mutta viikinkien matkojen myötä purjelaivat kehittyivät pian länsieurooppalaiselle tasolle. Merelle viikingit lähtivät pääasiassa rikkauksien ja kunnian toivossa.

Kaupparetket muuttuivat ryöstöretkiksi

Viikinkien retkien alkuperäinen tarkoitus lienee ollut kaupankäynti. Matkojen aikana he oppivat lisää maailmasta sekä saivat selville kauppakumppaniensa vaurauden sekä heidän puolustustaktiikkansa. Tämän jälkeen alettiin koota suurempia laivastoja nimenomaan ryöstötarkoitukseen. Ryöstöretkiensä myötä viikingit perustivat erilaisia tukikohtia ja talvenviettopaikkoja valtaamilleen alueille. Viikinkien hyökkäystaktiikka perustui yllätyselementtiin ja he iskivät erityisen mielellään kirkkoihin ja luostareihin, joista löytyi usein arvokkaita esineitä. Ryöstelevät viikingit olivat todellinen ongelma rannikkoseutujen asukkaille. Lopulta Ranska ratkaisi tilanteen omalta osaltaan antamalla norjalaissyntyiselle Rolf-viikingille palan maata Seinen suulta ja maapalaa vastaan Rolf sitoutui puolustamaan kuningasta. Tämä rauhoitti Ranskan rannikon, mutta esimerkiksi Englannissa ongelma jatkui vielä pitkään. Kaukoretket loppuivat lopulta Skandinavian alueen sisäisten ristiriitojen myötä, kun kilpailu kruunusta lamautti pidemmät kaupparetket.

Taitavaa merenkulkua yksinkertaisilla varusteilla

Viikinkien sota- ja matkalaivat olivat melko matalia ja kapeita. Niitä kattoivat kannet ja kyljissä oli aukot airoille. Soutukäyttöinen purjevene oli kätevä menopeli, sillä ilman tuultakin pääsi etenemään ja toisaalta suotuisan tuulen aikaan matkaa pystyi tekemään soutamattakin. Osa viikinkien käyttämistä laivoista on myöhemmin löydetty. Matkalaivat olivat koristeellisia, niissä oli näyttäviä puuleikkauksia ja koristeena oli käytetty jopa kultaa. Sotalaivat olivat vaatimattomampia, mutta kertovat yhtälailla viikinkien ylivertaisista veneenrakennustaidoista.

Kompasseja viikingeillä ei ollut käytössään, mutta he suunnistivat pitämällä mahdollisuuksien mukaan rannikon näköpiirissään ja seurasivat lisäksi auringon ja tähtien suuntia. Tämän lisäksi viikingit tarkkailivat lintuja ja toisinaan heillä oli laivassa mukanaan korppeja. Jos miehistö oli eksyksissä, korppeja päästettiin vapaaksi ja ne lähtivät saman tien lentämään kohti lähintä maata. Näin viikingit pystyivät korppeja seuraamalla löytämään satamapaikan. Lisäksi viikingit hyödynsivät alkeellista luotainta, joka oli yksinkertaisesti lyijypainolla varustettu köysi. Tmän avulla pystyttiin kokeilemaan veden syvyyttä ja tarvittaessa saamaan näyte pohjasta.

Viikinkihistoriaa löytyy Suomestakin

Viikingit liitetään yleensä lähinnä muihin Pohjoismaihin, mutta tutkimuksissa on selvinnyt, että suomalaisillakin oli kanssakäymistä viikinkien kanssa. Helsingin yliopisto jatkaa aktiivisesti jo kuudetta vuotta suomalaisten ja viikinkien suhteiden selvittämistä mm. arkeologisten kaivausten avulla. Suomalaiset eivät tuohon aikaan olleet vielä mitenkään yhtenäinen kansa, vaan elivät omissa heimoissaan. Ainakin hämäläiset ja varsinaissuomalaiset ovat käyneet kauppaa viikinkien kanssa. Viikingit saapuivat Suomeen suurimmaksi osaksi nykyisen Ruotsin alueelta. Kauppoja tehdessä saatettiin lahjaksi antaa jopa oma tytär, jotta suomalaisten ja viikinkien hyvät suhteet säilyisivät. Erityisesti viikingit hankkivat Suomesta turkiksia. Viikinkien ryöstömatkojen kohde Suomi ei kuitenkaan ollut, eikä Suomen maaperälle koskaan perustettu viikinkien siirtokuntia, toisin kuin esimerkiksi Britanniaan. Tähän saattoi vaikuttaa yksinkertaisesti se, että Suomi oli tuohon aikaan varsin köyhää aluetta verrattuna muihin viikinkien suosimiin alueisiin. Suomessa ei ollut hopeaa tai jalokiviä, toisin kuin vaikka Keski-Aasiassa.

Täysin rauhanomaisina eivät suomalaisten ja viikinkien välit kuitenkaan aina pysyneet. Viikinkien ja suomalaisheimojen välillä käytiin toisinaan taisteluja, jotka vaativat molemmilta myös kuolonuhreja. Norjalainen viikinkipäällikkö Olavi Haraldinpoika, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Olavi Pyhä, hävisi Suomen alueella ainakin kaksi taistelua jouduttuaan suomalaisten sissitaktiikan kohteeksi. Olavin matkat Suomeen eivät muutenkaan sujuneet aina suunnitelmien mukaan. Tarina kertoo, että eräällä matkallaan hän saapui Uudenmaanalueella sijaitsevaan kylään, mutta kylässä ei ollut ketään eikä mitään ryöstämisen arvoista. Paluumatkalla hän joutui joukkoineen vielä suomalaisten pieksemäksi. Olavista tuli myöhemmin norjalainen soturikuningas ja hän menehtyi taistelussa vuonna 1030. Suunnilleen samaan aikaan loppui viikinkien aikakausi, sillä Norja, Ruotsi ja Tanska siirtyivät enenevässä määrin kohti kristinuskoa ja nykyään tunnetut kuningaskunnat alkoivat rakentua.

Viikinkien elämään mahtui muutakin kuin merellä seilaamista

Viikinkien elämästä puhuttaessa keskitytään usein lähinnä ryöstöretkiin, mutta heidän elämäänsä kuului muutakin. Vapaa-ajallaan viikingit harrastivat erilaisia urheilulajeja, kuten painia ja pallopelejä, kuten islantilaista knattleikr-peliä jota pelattiin pallolla ja puisella mailalla. Rauhallisemmissakin urheilulajeissa saattoi tosin viikinkien tulinen luonne nousta esiin ja niistä tuli pian kontaktilajeja, kun vastustajan kimppuun hyökättiin. Onkin siis varsin sopivaa, että edelleen ”viikinki” -sana on osa monien urheilujoukkueiden nimiä.

Viikinki-teema on aina ollut varsin suosittu myös viihteessä ja esimerkiksi PokerStarsin pelikoneista tai lautapelit.fi-kaupan pelivalikoimasta löytyy useita viikinkiteemaisia pelejä. Tämä ei oikeastaan ole kovin kaukaa haettua, sillä pelaaminen ja rahan voittaminen kuuluivat myös viikinkien vapaa-ajan harrastuksiin. Viikinkien haudoista on löydetty esihistoriallisia lautapelejä ja pelinappuloita. Tutkijat ovat analysoineet, että pelien avulla viikingit ovat ottaneet mittaa toistensa älykkyydestä ja päässeet esittelemään strategisia taitojaan. Lisäksi viikingeillä oli mielellään tapana lyödä vetoa erilaisista urotöistä ja tätä uhoa silmällä pitäen myös edesmenneen Tony Halmeen lempinimi oli melko osuva.

Viikinki-innostus ei näytä laantumisen merkkejä myöskään televisioruudun puolella. Elokuvissa viikingit ovat olleet teemana jo pitkään, mutta nyt viikingeistä saatu nyt oma menestyssarjakin. Kanadalais-irlantilaista, suomalaisillakin vahvistettua sarjaa on kehuttu historiallisesti tarkasta toteutuksesta, joten tässäpä oiva vinkki viikinkien elämästä kiinnostuneille, tarjoiltuna hieman keveämmässä paketissa.

Kirjoittanut Robin

Comments are closed.