Jäänmurtajat mahdollistavat ulkomaankaupan talvellakin – Helsinki Sail Racing

Jäänmurtajat mahdollistavat ulkomaankaupan talvellakin

Helsinki Sail Racing Sail Racing Jäänmurtajat mahdollistavat ulkomaankaupan talvellakin

Sail Racing

Jäänmurtajat mahdollistavat ulkomaankaupan talvellakin

Lähettänyt Robin

Suomen jäänmurtajat tekevät tärkeää työtä talviaikaan, sillä ilman niitä suuri osa Suomen ulkomaankauppaliikenteestä jäisi tapahtumatta. Jäänmurtajan tehtävänä on avustaa laivat satamaan ja satamasta pois, murtaen jäätä niiden tieltä, jotta ne pääsevät kulkemaan. Jäänmurtajan kapteenina ja miehistönä toimiminen on vastuullista ja tarkkaa työtä. Jäänmurtajan ja avustettavan laivan täytyy kulkea todella lähellä toisiaan jäiden läpi, eikä virheliikkeisiin ole varaa.

Jäänmurtaja Sisun kapteenin Pasi Järvelinin mukaan jään murtaminen maksaa Suomelle vuodessa korkeintaan noin 50 miljoonaa euroa. Järvelin pitää summaa pienenä ja muistuttaa, että ilman jäänmurtajia ulkomaankauppa vähenisi merkittävästi talvisin ja esimerkiksi Kemissä, Oulussa, Torniossa ja Raahessa olisi pakko lomauttaa tehtaiden työntekijöitä. Järvelin korostaa, että laivojen kuljettamia rahtimääriä ei voisi mitenkään siirtää kuljetettaviksi raiteilla, sillä Suomessa ei ole tähän tarkoitukseen tarpeeksi junia eivätkä raiteetkaan kestäisi lisääntynyttä liikennettä. Iso rahtialus kykenee kuljettamaan satoja junavaunullisia tavaraa. Suomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia hoidetaan meriteitse.

Jäänmurtamisesta öljyntorjuntaan

Kauppalaivojen avustamisen lisäksi jäänmurtajilla on muitakin tehtäviä. Jäänmurtaja Kontiossa on öljyntorjuntavälineistöä, joten se voidaan lähettää apuun keräämään öljyä veden pinnalta, mikäli Suomenlahdella sattuu öljyvahinko. Monitoimijäänmurtajat Fennica ja Nordica taas siirtyvät kesäaikaan muille maille töihin. Viime kesänä ne lähetettiin Alaskaan avustamaan Shelliä öljynporauksessa. Jäänmurtajien tehtävänä oli suojata Shellin omia aluksia ajelehtivalta jäältä, jotteivat laivat vahingoittuisi. Fennica ja Nordica ovat vapaina vastaaviin tehtäviin aina jäiden sulamisesta vuoden loppuun asti, sillä tällöin Suomessa ei ole tarvetta jäänmurtajille.

Jäiden murtaminen haastavaa työtä, mutta erityisen hankalaksi se käy tuulisella säällä. Tuuli liikuttaa jäätä jatkuvasti. Järvelin kertoo, että Suomen rannikot ovat yleisesti ottaen hyvin matalia ja väylät kahdeksanmetrisiä. Erityisesti kovan sivutuulen aikana avustettavat rahtialukset jäävät helposti kiinni jäihin ja jäänmurtajan täytyy toimia todella nopeasti, etteivät avustettavat laivat ehdi ajautua karille ennen jäistä irrottamista.

Jäänmurtajalla työskentely vaatii paljon myös miehistöltä

Järvelin kertoo, että jäänmurtajan miehistölle läheltä piti -tilanteet ovat arkipäivää. Jäänmurtajan ohjaaminen on hyvin eri tyyppistä kuin tavallisen kauppalaivan ohjaaminen ja miehistön pitää olla jatkuvasti valmiina reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin. Järvelin muistuttaa, että jäihin kiinni jäänyttä laivaa ei voi auttaa 50 metrin päästä, vaan jäänmurtajan täytyy kulkea hyvin läheltä laivaa, jotta jäänpaine saadaan helpottamaan.

Murtajalle jään paksuus ei ole ongelma, sillä alukset on suunniteltu kulkemaan erittäinkin paksun jään lävitse. Suurempi ongelma on se, että erityisesti kovilla pakkasilla jäänmurtajan tekemä reitti saattaa pysyä auki vain noin 15 sekuntia. Avustettavan laivan on siis seurattava lähes kiinni jäänmurtajassa, sillä mitään väylää ei jää auki odottamaan laivoja.

Hieman talven säistä riippuen yhden jäänmurtajan tehtäväksi jää avustaa usein satoja laivoja. Järvelin kertoo, että eri mailla on hieman eri lähestyminen jäänmurtamiseen. Suomessa jäänmurtaja lähtee heti liikkeelle, jos yksikin laiva jää kiinni jäihin. Avustustoiminta on Suomessa siis huomattavasti nopeampaa kuin esimerkiksi Venäjällä, jossa odotetaan että jonossa on useampi kauppalaiva, ennen kuin jäänmurtaja lähetetään paikalle.

Talviaikaan jäänmurtajat viettävät merellä noin 10 päivää putkeen ja käyvät sitten maissa. Laiturissa alukset tankataan ja osa miehistöstä vaihtuu. Tämän jälkeen murtaja lähtee jälleen kymmeneksi päiväksi töihin. Talvisin miehistö työskentelee yhtäjaksoisesti 20 päivää ja pitää sitten 10 päivää vapaata. Kesäaikaan aikataulu on päinvastainen. Laivalla ollessa miehistö tekee 12 tunnin työpäiviä, mutta siten, että välissä on kuusi tuntia vapaata. Ensin ollaan siis kuusi tuntia töissä, sitten on kuusi tuntia aikaa vaikkapa nukkua, pestä pyykkiä tai lukea kirjoja ja sitten palataan vielä töihin kuudeksi tunniksi.

Kirjoittanut Robin

Comments are closed.